torstai 18. heinäkuuta 2013

Onnittelut Aleksalle

Lopultakin myöhästynyt syntymäpäivän, joskin aiottua pienimuotoisempi tilaisuus on tosiasia. Kesähuone on nyt valmis ja kukkien tuoksuun sekoittui Hugin rakkaalleen tuomien ruusujen hento tuoksu. Puhelin tarvikkeineen on lahja ystäviltä, jonka Hugin sisko Helkky ojensi hämmentyneelle Aleksalle. Juuri tällaista erikoisuutta hän oli ajatellutkin makuuhuoneeseensa.


 Sitten oli vuorossa huolella harjoiteltu esitys." Etkö uskalla mua rakastaa"..., hienosti soinnutettu ja tunteella laulettu Erik Lindströmin ikivihreä kappale. Kyllä osui ja upposi! Yllätys yllätyksen perään, mitä vielä voikaan tapahtua.


 Kerran alkuun päästyään mies intoutui esittämään muutakin repertuaaristaan. Kesäillan valssi soi niin kauniisti kuin vain voi ja rouvien silmänurkat kiiltelivät liikutuksesta. Hetki oli ainutlaatuisen kaunis. Pariskunnan viipyvän kimalteiset katseet eivät jääneet kolmannnelta pyörältä huomaamatta. Ruffukin keinotteli itsensä kynnykselle ihmettelemään isäntänsä taitoja.

Hugilla on vielä yksi yllätys! Elokuussa Aleksa saa kuulla ja nähdä vielä yhden tapahtuman. Kesämäja-konsertin, josta mies ei vielä kaikkea kerro. Elokuun hehkuun, ei enää ole montaa viikkoa, kesä kuluu aina liian nopeasti.

tiistai 16. heinäkuuta 2013

Kesähuoneeni

Ei vielä pimeää eikä valoisaakaan. Keskikesän hengähdyspaikka, heinäkuun 15:sta, noin tuntia ennen puoltayötä. On kivaa olla tauolla kaikesta tekemisestä, tässä tilassa se onnistuu. Ponkaisen mineilyn taas vauhtiin Forssan markkinahumun kautta. On aina innostavaa nähdä toisten taidonnäytteitä. Kaikenlaista on mietintähyllyllä odottamassa toteutustaan, mutta kesä kaikilla mausteilla ansaitsee oman paikkansa ja aikansa.