Runo ja rakkaus

Viime kesään liittyy seuraava hattukollaasi. Punaista ja mustaa illan rakkausteeman mukaan.

Sain taas toteuttaa yhden ajatuksissani pyörineistä aiheista!

Rakkaus on pään sisällä kuohuva myllerrys ja tunteen vallassa olevasta ihmisestä se myös näkyy ulospäin.

Niinpä runoiltaamme osallistuneille naisille väkersin hupsuttelevat hattuset kuvaamaan sitä kaikkinielevää tunnetta mitä rakkaus on.

Mistä

niitä

hattuja

oikein

syntyy?

 Rompevarasto oli taas maineensa veroinen, eli kaikki matsku löytyi kaappien ja laatikoiden kätköistä.

Pari vanhaa baskeria koki uuden olomuodon ja paksu

askarteluhuopa osoittautui hyvinkin hattumaiseksi materiaaliksi.

 Tylli on hörhötyksen ykköstuote.  Sitäkin löytyi sopivasti.

Tämän hatun valitsi viulisti vaaleille hiuksilleen.

Sellisti viehättyi tähän kokonaisuuteen. Muodossa on jotain yhteneväistä muhkean instrumentin kanssa.







 
 Muovipanta sai katteekseen      rehevän paperiruusun. Tulipa täsmäkäyttöä leveäksi avatulle paperinarulle. Ruusuja syntyi pätkästä kymmenkunta, ehkä niillekin joskus tulee paikka "esiintyä"jossakin tuikitärkeässä projektissani?

Pääasiaa

                                  
                  Tässä  se on purkin kattona, hattu!
Trikookudetta palmikoituna ja  yhteenvirkattuna, somisteet työhön liittyvää roskiksesta pelastettua tarpeistoa, jotain omasta yllätyslaatikosta kerättyä ja yksi ilta härdellin luomiseen. Tämäkin oli taas yksi tuikitärkeä teelmys, ihan pakko!
          

No, ei kai muuta pakkoa ole kuin" köyhän" kuolema, mutta kuvassa esiintyvän rouvan uurastus lähihoitajaksi vuorotyön ohessa
oli riittävä innoittaja tuikitärkeään.
Kiireeltä katkaistiin siivet, istuttiin hetkeksi kahvikupposten ääreen ja lakitettiin uusi ammattilainen. Testikävely osoitti että kaikkinaisen viehättävyyden lisäksi tätä hattua kantava säilyttää hyvän ryhdin, eli alaan liittyen se on erittäin" terveysvaikutteinen."