Joulujuttuja

 Hei kaikille lukijoilleni ja hyvää alkavaa vuotta! Kiirettä on pitänyt, joulunaika on aina ollut mulle vuoden parasta aikaa. Kauniit valot, kodin saattaminen juhlakuntoon ja uusien innovaatioiden toteuttaminen on hengästyttävää, mutta kivaa uteliaisuutta.

Virkattuja lumihiutaleita, organtsanauhaan pujoteltuja akryylitimantteja ja mobile on valmis. Vuosi sitten ystäväni joutui jalkaleikkauksen vuoksi pitkälle sairaslomalle ja jotain hommaa piti käsille saada. Tulihan noita hiutaleita läjäpäin, vaikka ei ollut tarkkaa suunnitelmaa mitä niistä tulisi. Kuva kertoo että käyttötapa löytyi. Kovetin liima-vesiseoksella, että niitä voi ripustaa vaikka lasitetulle parvekkeelle. Kestävät hyvin säävaihteluita.

Kranssien teko alkoi jo syyskuussa. Taipuisaa pihlajaa, erilaisia käpyjä, maaleja, kuumaliimaa, tammenterhon kuppeja, helmiä, akryylitimantteja, paperisavesta muotoiltuja koristeita. Koukuttavaa näpertelyä, eikä kahta samanlaista saanut, vaikka olis yrittänytkin.

Villiviiniä ja lankaköynnnöstä on tämän kattauksen pohjana. Herkän lisän antaa neulelangasta kovetettu
"kaulus" ja valkoiset helmet.

Tonttuperhe

Voi kuinka he laulavatkaan! Välillä kuusen alla, sitten esiintymispaikkana on ikkunalauta ja missä vain, niin aina he laulavat. Isä, äiti, kolme poikaa ja yksi tyttö. Hauskinta heissä on nuo silmänsä kätkeneet äänitaiturit.
Keraamikko Anne Parkkali täältä Kaarinasta on näiden hahmojen äiti. Uskon että perhe vielä kasvaa.... vahva sopraano ehkä...?

Tämän kuusen alta jouluaattona kuului laulua, joulun taikaa.....



Sitä se oli, joulun satua.

Aleksa Falkin talo

Aleksa Eva-Stiina Falk on ollut hieman hankinnoilla. Hän on ostanut itselleen talon ja se on vasta talopaketin tasoinen, eli sisätyöt täysin tekemättä. Kalusteita hän kuitenkin on hankkinut, aina kun on löytynyt budjettiin sopivia. Uutta ja naisellista, käytännöllistäkin.

Keittiön Miele-kodinkoneet on hankittu Forssasta. Kokonaisuuteen sopivia kaapistoja on vaikea löytää, pitää ehkä teettää. Kallista puuhaa, mutta keittiöhän on kodin sydän, siihen pitää satsata. Kaappi on kokemassa myös jonkinlaista muodonmuutosta, nykyisellään se ei viehätä.
Hugilla on jo esiliina vyötäisillään, taitais mielellään kehitellä kokkaustaitojaan Aleksan köökissä:)

Ruokasalin sisustuksen määrittelee nämä suvussa kulkeneet kalusteet. Ei ihan tätä päivää, mutta hyväkuntoisina ansaitsevat jalansijan uudessa talossa. Pöytähopeat saavat arvoisensa ympäristön, eikä ne sopisikaan moderniksi suunniteltuun keittiöön. Kaappikello hieman askarruttaa, onko se tarpeellinen?

Paljon on mietittävää. Tapetit, lattiat, verhot, matot on vielä mietintämyssyn alla. Hitaasti hyvää tulee... kai?
Koskahan tässä pöydässä nautitaan tunnelmallista illallista?

Kylpyhuoneen kalusteet, valkoista ja puhdasta. Sermin hän tilasi Tuikitärkeää-firmasta, se on uniikki kappale ja hienostunut lasimaalaus luo kylpyhetkiin nautinnollisen maiseman. Hyvää kannattaa odottaa!

Valkoista täälläkin! Vähän on kalusteita, mutta huone ei ole iso, joten mitään turhaa ei sinne mahdu. Lapsenlapsille on säilytetty nukenvaunut, niissä saa kyytiä vähän isompikin Molla-Maija.

Nämä lapset eivät leiki nukeilla eikä vaunuilla. Sussu ja Nanu eivät juuri päästä emäntäänsä silmistään ja taitaa se olla toisinpäinkin.

TV:n katseluun soveltuu tämä sohvaryhmä erinomaisesti. Oikeastaan Aleksa on miettinyt kotiteatterin hankkimista, mutta se ei ole ensisijainen tarve. Kaikkea voi haaveilla, kaikkea ei tarvitse hankkia. Aika näyttää jääkö ison talon emännältä edes aikaa TV:n katseluun?
Korkeanukkainen matto on taas löytö Tuikitärkeää-firmasta, loistava oranssi, samaa sävyä voisi ripotella huoneen muuhunkin sisustukseen.

Punaistakin pitää olla, se on vahva tunteen väri. Yläkerran aulasta ehkä rakentuu musiikin kuunteluun soveltuva tila. Tarkkoja suunnitelmia siitä ei vielä ole, se on sijalla "viimeistä edellinen".

Tässä se nyt sitten on, Aleksan talo!
Ikkunat vasta on paikoillaan. Tekemistä riittää sisällä. kaikki on niin ihanasti keskeneräistä, mutta ennemmin tai myöhemmin asiat loksahtavat kohdalleen. ehkäpä jo seuraavassa postauksessa on jotain tapahtunut?

Sydänpehmeää

Viimeaikoina on ollut olevinaan kaikenlaista kiirettä, ei ole jäänyt aikaa päivityksiin. Nyt esittelen kolme tyynyä, joiden tilaaja tahtoi niistä sydämen muotoisia, pikkutyynyjä. Pitsifriikkinä, sommitteluihin löytyi taas ihan  mukavasti ilmettä.

Näinkin hyvän kuvan nappasin halpiskamerallani ja uuden Photosop Elements-10 kuvankäsittelyohjelmalla Inka leikitteli ruusut, häivyttäen samalla tylsät reunat.

               Tähän pehmeyteen lisättiin vain utuiset kehykset.

Aavistus sinistä, tilaajan toivomus. Kameran asetukset täysin pielessä, eli Photosoppia käytettiin taas parantelemaan näkymää. Voi kun itse osaisin, mielessä muhii paljon ideoita, mutta tällä lyhyellä oppimäärällä ei ole asiaa ohjelman hienouksiin:)

 

                     Läheltä ja kauempaa sydänpehmeää, tuikitärkeää.

Kylpytynnyrin katselmus

Kylpytynnyri on valmis! Tai ainakin melkein, kun niin se tuppaa olemaan että nälkä kasvaa syödessä.
Hugin kaavailema katos etsii vielä muotoaan, purje tai joku muu liehuke, mutta sateen varalta jonkinlainen suoja. Vettä ei vielä tässä koeistunnossa ole, koska systeemi pitää hyväksyttää Aleksalla! Niin, tässä HÄN
nyt on, nainen tyylikkäänä harmaissa hiuksissaan.

Tyytyväinen ilme ladyn kasvoilla tietää hyvää tulevaisuuden kannalta, ei mennyt Hugin uurastus kiville. Syyspimeä saa pehmeitä sävyjä kun on miellyttävää seuraa.

Veden lämmityssysteemi monien mallien joukosta valittu, istuu hyvin kokonaisuuteen. Erityisen tyytyväinen Hugi on tulipesän alla olevasta tuhkalaatikosta, helpotta huoltoa.

Muutama päivä pitää vielä odotella, kun koivuklapien tilaus jäi viimetinkaan.

Turvallisuus ennenkaikkea oli johtoajatuksena kun portaat rakentui. Isommallekin porukalle löytyy istuinalustaa.

No niin! Sitten vieraalle on katettu kahvipöytä kesäkeittiöön. Rouva on vallan ihastuksissaan kaikesta kokemastaan. Kitarakaan ei vain ollut rekvisiittaa, vaan Hugihan pisteli menemään kunnon ballaadit laulun kera vallan laatuisasti.
Oli siinä jännitettä kerrakseen. Jatkoa varmasti seuraa.

Kahvi ja lähileipomon pullat on nautittu, on lupauksia ilmassa. Kun klapikuorma tulee, lämpiää tynnyrin vesi ja mitä sitten, se jää nähtäväksi  :)

Pehmosydämet

 Taas yksi julkaisu tuikitarkeästä ideasta. Näitä tekee moni, niinpä minäkin. Kaikenlaisia kangasjäämiä on hillottuna kaapin hyllyille, joten päätin vähän keventää. Pitsejä, nauhoja helmiä,vanua, tylliä ja koko sen mukaan mitä kankaanpalasta irtoaa. Tarvikepuoli ei kauheasti huvennut kun tuli mentyä kauppaan ja sieltähän ei voi tyhjin käsin poistua. Jonakin päivänä istun taas koneen ääreen ja hurauttelen kasan kankaita sydämiksi, näitä on kiva sommitella, tulee äkkiä valmista.

 Osa sydämistä on jo löytänyt uuden kodin. Ystäville on kiva antaa jotain omin käsin tehtyä. Jouluna näitä voi laittaa vaikka pakettikorteiksi? Suurimmat ovat n. 20cm, mutta paketin koristeeksi pitää tehdä pienenpiä.
Kaikkea muuta on, mutta aika ei aina riitä kaikkeen mitä mieleen juolahtaa.

Tilda-kokeilu

Hei taas!
Hugin kylpytynnyriprojektin valmistumista odotellessani tuli taas HINKU! Sain katseltavakseni Tilda-kirjan ja tuli tuikitärkeä tarve kokeilla nukkekummajaisen tekoa. Monistin vaillinaiset kaavat ja jouduin inspiroimaan osan vartalosta. Tulos ei hätkähdytä kauneudellaan, mutta jotakin Tildamaista kai hahmossa on.

 Pitkänhuiskea neito...jalat muistuttavat mehupillejä :) Silmämeikki on pahaasti levinnyt...

 Kokomittaisena, pieleen mennyt meikki korjailtu, vaatteet istuvat(onneksi on huono kamera, kaikki ei näy...)

Tässä neito taas istuu surren suttuisia silmiään. kampauskin on jotain 60-lukua. Seuraava Tilda ilmestyy blogiini 2000-luvun hengessä, tai ei sitä vielä tiedä...

Kylpytynnyri valmistuu...

No niin, elokuu etenee, mutta ei ole Hugikaan ollut toimeton. Kylpyhetki on pian todellisuutta.
Keskeneräistä löytyy, mutta viimeistelyn materiaalit ja työtavat ovat hanskassa.

 Portaissa on kokoa, niitä voi käyttää jopa istuimina.Purjelaiva on vuosia etsinyt paikkaansa, nyt se ankkuroituu tynnyrin kylkeen. Katostakin on mietitty. Purjeen mallinen olis hieno ja aika simppeli toteuttaa. Ans kattoo tuleeko?

Sisätilakin on vielä vailla lopullista pinnoitettaan.

 Vedenvihreää pitää lisätä, puu elää omaa elämäänsä, laajenee ja supistuu, eikä Hugi innostuksissaan ottanut asiaa huomioon. Kaikki on kyllä korjattavissa. Googlesta saa aina tarvittavaa tietoa. Seuraavassa postauksessa savu nousee piipusta, kyllä sit kelpaa patsastella!

Hugin kylpytynnyri

Hei taas! Syksyä pukkaa ja illat pimenevät. "Puutarhatonttuni" Hugi on pistänyt töpinäksi!
Kylpytynnyri on hyvää vauhtia valmistumassa. Kuten kuvasta näkyy, homma on vielä levällään ja lopullinen kasaamistyö vaatii mieheltä voimaa ja luovaa kärsivällisyyttä. Tarvikkeet Hugi on löytänyt tosi edullisesti. Aina on niitä jotka hylkäävät käyttökelpoista tavaraa roskiksiin ja kaatopaikoille. Osa onkin juuri näin hankittua materiaalia. Ukkeli on tyytyväinen:) Ennen elokuun loppua tynnyrissä kylvetään!

Yllä oleva rykelmä on istuinosa tynnyriin. Jätelaudoista viilutettu kokonaisuus jonka sommittelemisessa kärsivällisyys joutui koetukselle. Vaatii vielä hiomista, ettei mene tikkuja pyllyyn.  Täydellisyys on tavoitteena, koska Hugi on jossain välissä käynyt kylillä ja kohdannut ELÄMÄNSÄ NAISEN! Epäkuranttiin kyhäelmään ei niin hienostunutta seuralaista voi istuttaa. Puutarhagaalassa ihanuus sitten astuu julkisuuteen, jännitystä piisaa.
P.S. Tähän asti rakennustarvikkeita on löytynyt seuraavasti: kahvitikut lautoina, vankkaa pahvia porrasaskelmiin, rulosuikaleita tynnyrin ulkopinnaksi ja aina käteviä vc-paperihylsyjä. Viimeistelyyn tarvitaan vielä yhtä ja toista, peltiä, metalliputkea, kosteussulkua ym. Työ tekijäänsä opettaa....

Virkattu olkalaukku

Hei taas kaikille lukijoilleni!

Esittelyvuorossa on hoitotyötä helpottamaan / hauskuuttamaan suunniteltu olkalaukku. Jo muutamia kuukausia sitten oli tämän innovaation luovutustilaisuus, mutta en saanut aikaiseksi siitä blogipäivitystä.

Laukkufriikiksi osoittautunut työkaveri sai olalleen taas yhden uutuuden,lähihoitajaksi valmistumisensa johdosta.

Materiaaleina: joustavaa matonkudetta, nesteytyspussien letkustoa, lääkelasi, lääkeruiskuja, muutama "timantti"ja harsokukka viimeistelynä.

Olkahihnan tukevoittamiseksi pujotin pylväitten väliin letkua, ei veny.

Kesäkeittiö

 Pikku tarinani rakenteet ovat pääosin syntyneet Tuikitärkeä-pajassa.
 Jäätelötikkuja, Bilteman sytytystikkuja, pyöreitä puupuikkoja ja kananmunakennosta tiilet seinään.
Vielä "kalpeat" makkarat suolataikinasta.
Tarina jatkuu............


Mietintätuokio kesäkeittiön rakenteissa. Viivytyksiä on tullut, osaksi kiireestä johtuen ja lievä masennuskin nostaa päätään vetisen kesän jatkumossa. Hugi ei luovuta, suunnitelmat ovat vain toteutusta vailla. Työkalut tosin ovat kovin painavia, mutta punttisalilta saa ruutia ranteisiin. Nyt voi jo paljastaa huikean suunnitelman:
Kylpytynnyri! Sellainen on saatava, kun ei ole varaa kesämökkiin rantaviivalla.

Linnunpönttö tönöttää sitten aikanaan tolpan nokassa. Tirpuset ja hakopulppuset ovat seuraavana kesänä tervetulleita asunnonvaltaajia. Purjevene, vuosikausia säilössä olleena saa näköalapaikan sitten kylpytynnyrin kupeessa. Kaikkea tällaista ja vähän sitä sun tätä on tekeillä, jahka löytyy lisää puhtia.

Pizzauunikin on viittä vaille valmis. Se on muurattu harmaasta tiilestä ja arinaosa on mustaa graniittia.
Tähän hommaan tarvittiin ammattimiestä, kun asutulla alueella savun ohjautuminen oikein on säädösten varassa. Piippu ei voi olla joku vaan torvi. Kesäpiha pitää varmaan päällystää kivilaatoilla, että paloturvallisuus olisi myös mahdollisimman hyvä. Hugi on ihan oikeasti hurahtanut näihin rakennushankkeisiin. Haluaa kokeilla rajojaan.

Hieno aamiaissetti tuliaisena Belgiasta ilahdutti kovasti. Niinpä oli kuvanoton paikka. Samaan otokseen mahdutettiin uudet vapaa-ajan harrastusvälineet. Niistä on sitten iloa vieraille, kun on joskus elokuun hämärissä kesäkeittiön avajaiset. Kaikkia soittimia ei Hugikaan taidoistaan huolimatta voi yhtäaikaa soittaa, mutta kaverit tulee hätiin. On sitäkin iltaa lupa innolla odotella.

 

Tämä kalusteryhmä on hankittu vasta äskettäin, eikä ole edes taloa mihin se sijoittuisi. Jokin tyhjäpäiväinen TV-ohjelma piti seuraa kun virkkailin mallittomat pikkuliinat pöydille. Toistaiseksi saavat varastoinnin unelmien hyllyltä, siellä sitä tavaraa on yllin kyllin, sikin sokin.